alioslee@hvacpow.com +86-371-66202720

Koti > Uutiset > Teollisuuden uutisia

Henan Shuangxin: Kuinka suorittaa 3C palopeltitesti?

2022-11-25

Kansallisen standardin mukaisestiPalopellitrakennusten ilmanvaihto- ja savunpoistojärjestelmille GB15930-2007 palo 3C palopellit tarvitsevat tuotteen 12 tuotteen testaamisen, mukaan lukien "ulkonäkö, toleranssi, vääntömomentti, nollaustoiminto, lämpötila-anturin ohjaus, manuaalinen ohjaus, sähköinen ohjaus, eristyskyky, luotettavuus , korroosionkestävyys, ilmavuoto ympäristön lämpötilassa ja palonkestävyys". Henan Shuangxin -palopellin valmistaja antaa sinulle yksityiskohtaiset selitykset.

1. Perusvaatimuksetpalopeltituotetesti:
a. Koekappaleen rakenteen, materiaalien ja osien on vastattava todellista käyttöä.
b. Testi on suoritettava puhtaalle testikappaleelle, eikä osia saa vaihtaa testin aikana.

2. Testaa palopeltituotteiden tuotteita
a. Ulkomuoto
Venttiilin ulkonäön laatu on tarkastettava "silmämääräisellä tarkastuksella ja käsikosketuksella".

3. Toleranssit
Venttiilin lineaarinen mittatoleranssi mitataan teräsnauhalla. Teräsnauhan tarkkuus on ± 1 mm.

4. Vääntömomentti
4.1 Testauslaitteet
Jousidynamometrit tai muut dynamometrit, joiden tarkkuus on 2,5; Teräsnauhan tai viivaimen tarkkuus on ± 1 mm.
4.2 Testivaiheet
a. Kun palopelti tai savunpoistopelti on kiinnitetty huoltotilan mukaan, irrota painavat vasara-, jousi-, moottori- tai pneumaattiset osat, jotka tuottavat sulkemisvoiman. Käytä dynamometriä terän pääterän akselin siirtämiseen täysin avoimesta tilasta suljettuun tilaan, lue pääterän akselilta vaadittava enimmäisjännitys, kun terä on kiinni, mittaa ulostulovarsi ja laske suurin vääntömomentti. Vääntömomentin laskentakaava: M ï¼ F · h
Missä: M -- vääntömomentti, newtonmetreinä (N · m);
F - jännitys newtoneina (N);
H - voimavarsi, yksikkö: m.
b. Mittaa ja laske palopellin pääsiiven akseliin kohdistuva vääntömomentti painon, jousen, moottorin tai pneumaattisten osien perusteella. Käyttövääntömomentti lasketaan kaavan (M=F · h) mukaan.
c. Laske käyttömomentin ja palopellin pääsiiven akselin vaaditun vääntömomentin välinen suhde.

5. Nollaustoiminto
Syötä sähköinen ohjaussignaali tai käytä manuaalisesti venttiilin palautusmekanismia ja tarkasta visuaalisesti venttiilin palautustila.

6. Lämpötila-anturin ohjaus
6.1 Testauslaitteet
Vesi- tai öljykylpy lämmittimellä ja sekoittimella sekä tarvittavilla mittaus- ja ohjauslaitteilla. Veden lämpötilan mittauslaitteen tarkkuus on ± 0,5 â. Öljyn lämpötilan mittauslaitteen tarkkuus on ± 2 â.
6.2 Testivaiheet
a. Säädä ja ohjaa lämmitintä lämmittämään vettä vesihauteessa. Avaa samalla sekoitin. Kun veden lämpötila saavuttaa 65 â± 5 â ja pitää lämpötilan vakiona, upota lämpötila-anturin lämpötila-anturin pää kokonaan veteen 5 minuutiksi ja tarkkaile lämpötila-anturin toimintaa.
b. Ota lämpötila-anturi pois ja jäähdytä se luonnollisesti normaalilämpötilaan. Säätölämmitin jatkaa veden lämmittämistä vesihauteessa. Kun veden lämpötila saavuttaa 73 â± 0,5 â ja lämpötila pysyy vakiona, upota lämpötila-anturin lämpötila-anturielementin pää kokonaan veteen 1 mm:ksi ja tarkkaile lämpötila-anturin toimintaa.

7. Manuaalinen ohjaus
7.1 Testauslaitteet
Jousidynamometrin tai muun dynamometrin tarkkuuden on oltava 2,5.
7.2 Testivaiheet
7.2.1 Avaa tai sulje venttiili kokonaan, kytke dynamometri käsikäyttöiseen kahvaan, vedä köydestä tai painikkeesta ja kohdista siihen voima dynamometrin läpi venttiilin sulkemiseksi tai avaamiseksi. Mitattu voima on manuaalinen sulkemis- tai avaamisvoima.

8. Sähköinen ohjaus
8.1 Terän asennon lähtösignaali
Sulje tai avaa venttiili, kytke nollauspiiri toimilaitteeseen, venttiili avataan tai kiinni, ja mittaa yleismittarilla venttiilin lavan asennon lähtösignaali.
8.2 Nimellisvirta ja nimellisjännite
Venttiilin toimilaitteen sähköisen ohjauspiirin nimelliskäyttöjännite ja nimelliskäyttövirta mitataan voltti- ja ampeerimittarilla, jonka tarkkuus on vähintään 0,5 ja jonka alue on enintään kaksinkertainen todelliseen mitattuun arvoon.
8.3 Kestää jännitteen vaihtelua
8.3.1 Testauslaitteet: DC-stabiloitu virtalähde. Suurin lähtöjännite on 30 V.
8.3.2 Testivaiheet:
a. Avaa tai sulje venttiili kokonaan, kytke DC-stabiloidun jännitteen teholähde toimilaitteen sähköiseen ohjauspiiriin, säädä tasajännitestabiloidun jännitevirtalähteen lähtöjännite niin, että se on 15 % pienempi kuin venttiilin nimelliskäyttöjännite, kytke ohjauspiiri ja venttiili sulkeutuu tai avautuu.
b. Irrota ohjauspiiri, avaa tai sulje venttiili kokonaan, säädä tasajännitestabiloidun jännitteenlähteen lähtöjännite 10 % korkeammaksi kuin venttiilin nimelliskäyttöjännite, kytke ohjauspiiri ja venttiilin tulee sulkeutua tai avautua. .

9. Eristyksen suorituskyky
Venttiilien sähköeristysresistanssi on mitattava GB 4717-1993:n kohdan 5.8.3 mukaisesti ja testauslaitteiston on oltava GB 4717-1993:n kohdan 5.8.4 mukainen.

10. Luotettavuus: Sulkemisluotettavuus
Avaa palopelti ja käynnistä toimilaite sulkeaksesi sen. Toista toimenpide 50 kertaa.
Kun palopellillä on useita eri ohjaustapoja samanaikaisesti, tulee 50 käyttökertaa jakaa tasaisesti. Säätötoiminnolla varustettu palopelti on testattava suurimmassa ja pienimmässä avautumisasennossa, ja toimintojen lukumäärä on jaettava tasaisesti.
Huomautus: Lämpötila-anturin ohjaustilassa simulaatiotesti voidaan suorittaa lämpötila-anturin ohjauksen toimintaperiaatteen mukaisesti.

11. Korroosionkestävyys
11.1 Testauslaitteet: suolaruiskulaatikko tai suolaruiskukammio.
Suolasumutuslaatikossa (kammiossa) olevat materiaalit eivät saa vaikuttaa suolasuihkun korroosiokykyyn; Suolasumua ei saa suihkuttaa suoraan venttiiliin; Säiliön (kammion) yläosassa oleva kondensoitunut suolaliuos ei saa pudota venttiilin päälle; Neljästä seinästä virtaavaa suolaliuosta ei saa käyttää uudelleen.
Suolasuihkulaatikko (huone) on varustettava ilmastointilaitteilla, jotka säätelevät ilman lämpötilaa suolaruiskulaatikossa (huoneessa) alueella 35 ± 2 â ja ylläpitävät suhteellista kosteutta yli 95 %:ssa.
Suolaliuos koostuu kemiallisesti puhtaasta natriumkloridista ja tislatusta vedestä, jonka massapitoisuus on (5 ± 0,1) % ja pH-arvo 6,5-7,2. Sumun vähentämisen määrää on säädettävä välillä 1mL/(h · 80cm2) - 2mL/(t · 80cm2).
11.2 Mittauslaitteiden tarkkuus
Lämpötila: ± 0,5 â;
Kosteus: ± 2%.
11.3 Testivaiheet
11.3.1 Ennen testiä kaikki venttiilin pinnalla oleva rasva on puhdistettava pesuaineella. Asenna venttiili suolaruiskulaatikkoon (kammioon). Aukon on oltava ylöspäin, ja venttiilin jokaisen siiven akselin tulee muodostaa 15°-30° kulma vaakatason kanssa.
11.3.2 Testin aikana venttiili on auki. Ota 24 tuntia syklinä, suihkuta jatkuvasti 8 tuntia ja lopeta sitten 16 tuntia. Testataan yhteensä 5 sykliä.
11.3.3 Ruiskutuksen aikana suolaruiskutuslaatikon (huoneen) lämpötila on pidettävä 35 â± 2 â ja suhteellisen kosteuden on oltava yli 95 %; Kun lopetat ruiskutuksen, älä lämmitä, sulje suolaruiskukotelo (kammio) ja jäähdytä luonnollisesti.
11.3.4 Testin jälkeen ota venttiili pois, kuivaa sitä huoneenlämmössä 24h ja suorita sitten venttiilin avautumis- ja sulkeutumiskoe.

12. Ilmavuoto ympäristön lämpötilassa
12.1 Testauslaitteet
12.1.1 Perusvarusteet: mukaan lukien kaasuvirran mittausjärjestelmä ja paineenmittaus- ja ohjausjärjestelmä.
12.1.2 Kaasuvirran mittausjärjestelmä
Se koostuu yhdysputkesta, kaasun virtausmittarista ja indusoidusta vetopuhallinjärjestelmästä.
a. Liitosputki: venttiili liitetään kaasun virtausmittariin yhdysputken kautta. Liitosputkien tulee olla teräslevyjä, joiden paksuus on vähintään 1,5 mm. Suorakaiteen muotoisissa venttiileissä putken aukon leveys ja korkeus vastaavat venttiilin ulostulon kokoa ja putken pituus on kaksi kertaa aukon lävistäjä, maksimipituus 2 m. Pyöreissä venttiileissä putken aukon halkaisija vastaa venttiilin ulostulon kokoa ja putken pituus on kaksi kertaa aukon halkaisija, maksimipituus 2m.
b. Kaasun virtausmittari: tulee käyttää tavallista suutinlevyä. Suutinlevyjen käsittelyssä, valmistuksessa ja asennuksessa on noudatettava GB/T 2624:n määräyksiä. Mittausputken etupäähän on asennettava kaasuvirtauksen säädin.
C. Indusoitu vetopuhallinjärjestelmä: mukaan lukien indusoitu vetopuhallin, imuventtiili, säätöventtiili ja joustava putki, joka yhdistää kaasun virtausmittarin ja indusoidun vetotuulettimen.
12.1.3 Paineenmittaus- ja ohjausjärjestelmä
Paine ennen ja jälkeen venttiilin mitataan paineanturilla. Paineen poistoaukon tulee olla yhdysputken sivun keskilinjalla ja etäisyyden venttiilistä tulee olla 0,75 kertaa putken pituus. Staattista paine-eroa ennen ja jälkeen venttiiliä säätelevät ja ohjaavat tuloventtiili ja säätöventtiili.
12.2 Mittauslaitteiden tarkkuus
Lämpötila: ± 2,5 â;
Paine: ± 3Pa;
Virtaus: ± 2,5 %.
12.3 Testivaiheet
12.3.1 Asenna venttiili testijärjestelmän putkistoon ja pidä se suljettuna. Tuloaukko on tiivistetty vuotamattomalla levyllä. Käynnistä tuuletin, säädä tuloventtiiliä ja säätöventtiiliä ja tee ilman staattinen paine-ero ennen ja jälkeen venttiilin 300Pa ± 15Pa tai 1000Pa ± 15Pa. 60 s stabiloinnin jälkeen mittaa ja kirjaa paine-ero suutinlevyn molemmilta puolilta, kaasun paine suutinlevyn edessä ja kaasun lämpötila aukkolevyn jälkeisessä putkessa. Mittaa ja kirjaa samalla ilmakehän paine testin aikana ja laske kaasuvirta tässä tilassa GB/T 2624:n laskentakaavan mukaan. Järjestelmän ilmavuotonopeus on mitattava kerran 1 min välein ja jatkuvasti 3 kertaa, ja keskiarvo on otettava järjestelmän ilmavuotonopeudeksi. Jos järjestelmän ilmavuoto on suurempi kuin 25m3/h, jokaisen liitoksen tiivistystä on säädettävä, kunnes järjestelmän ilmavuoto on enintään 25m3/h.
12.3.2 Irrota tiivistelevy venttiilin tuloaukosta ja venttiili on edelleen kiinni. Säädä imuventtiiliä ja säätöventtiiliä pitämään staattinen paine-ero venttiilin etu- ja takaosan välillä 300Pa ± 15Pa tai 1000Pa ± 15Pa. 60 s stabiloinnin jälkeen mittaa ja kirjaa paine-ero aukon molemmilta puolilta, kaasun paine aukon edessä ja kaasun lämpötila putkilinjassa aukon jälkeen. Mittaa ja kirjaa samalla ilmakehän paine testin aikana. Laske kaasuvirtaus tässä tilassa GB/T 2624:n laskentakaavan mukaan.
Huomautus: Palopellille ja savunpoistopellille valitun kaasun staattinen paine-ero on 300Pa ± 15Pa ja savunpoistopellille valitun kaasun staattinen paine-ero on 1000Pa ± 15Pa.
12.3.3 Venttiilin ilmavuodon laskeminen ympäristön lämpötilassa.

13. Palonkestävyys
1. Testauslaitteet
1.1 Perusvarusteet
Se sisältää neljä osaa: palonkestävyystestiuuni, ilmavirran mittausjärjestelmä, lämpötilan mittausjärjestelmä sekä paineenmittaus- ja ohjausjärjestelmä. Testiuunin ja venttiilin välissä on teräslevystä valmistettu yhdysputki, jonka paksuus on vähintään 1,5 mm. Sen aukon koko vastaa venttiilin tuloaukon kokoa ja pituus on yli 0,3 m.
1.2 Palonkestotestiuuni
Palonkestävyystestiuunin on täytettävä GB/T 9978-1999 kohdassa 5.1 määritellyt lämpötilan nousuolosuhteet ja kohdassa 5.2 määritellyt paineolosuhteet.
1.3 Kaasuvirran mittausjärjestelmä: Kaasuvirran mittausjärjestelmä on sama kuin 7.12.1.2.
1.4 Lämpötilan mittausjärjestelmä
Uunin lämpötila (koekappaleen palopinnan lämpötila) mitataan termoparilla, jonka langan halkaisija on 0,75 mm - 1,00 mm. Kotelosta ulkonevan kuuman pään pituus saa olla vähintään 25 mm. Termoparien lukumäärän on oltava vähintään 5, joista yksi sijaitsee venttiilin palopinnan keskellä ja muut 4 sijaitsevat venttiilin neljännesalueen keskellä. Mittauspisteen ja venttiilin välinen etäisyys on säädettävä välillä 50–150 mm testin aikana. Savukaasujen lämpötila putkilinjassa on mitattava lämpöparilla, jonka langan halkaisija on 0,5 mm, tai muilla vastaavilla tarkkuudella olevilla välineillä. Mittauspiste sijaitsee mittausputken keskiviivalla suutinlevyn takana ja etäisyys suutinlevystä on kaksi kertaa mittaputken halkaisija.
1.5 Paineenmittaus- ja ohjausjärjestelmä: paineenmittaus- ja ohjausjärjestelmä on sama kuin 7.12.1.3.
2. Mittauslaitteiden tarkkuus
Lämpötila: uunin lämpötila 15C, muut ± 2,5 â;
Paine: ± 3Pa;
Virtaus: ± 2,5 %;
Aika: ± 2s.
3. Asennus
Testin aikana venttiili on asennettava testiuunin ulkopuolelle ja liitettävä testiuuniin etuosan yhdysputkella, joka kulkee pystysuoran erotusosan läpi.
Testaamiseen käytettävän erotusosan on vastattava todellista käyttöä. Kun sitä ei voida määrittää, voidaan valita betoni- tai tiilirakenne, jonka paksuus ei saa olla alle 100 mm. Väliseinäelementtejä valmistettaessa tulee suorittaa perinteinen kovetus- ja kuivauskäsittely.
4. Paloolosuhteet: ilman virtaussuunnan palonkestävyystestin aikana on oltava yhdenmukainen venttiilin todellisen ilmavirtaussuunnan kanssa.
5. Testausmenettely
5.1 Asenna venttiili testijärjestelmän putkistoon ja pidä se auki. Säädä tuuletinjärjestelmä niin, että ilmavirtaus kulkee venttiilin läpi nopeudella 0,15 m/s ja pitää ilmavirran vakaana.
Huomautus: Nopeudella 0,15 m/s syntyvä kaasu on 540 m3/(m2 · h).
5.2 Testiuunin sytytys. Testi alkaa, kun venttiilin palopinnan keskilämpötila saavuttaa 50 â. Säädä palopinnan lämpötilan nousua saavuttaaksesi GB/T 9978-1999:n kohdassa 5.1 määritellyt lämpötilan nousuolosuhteet.
5.3 Merkitse muistiin venttiilin sulkeutumisaika. Kun venttiili on kiinni, säädä tuuletinjärjestelmä pitämään staattinen paine-ero etu- ja takailman välillä alueella 300 Pa ± 15 Pa.
5.4 Säädä uunin painetta siten, että se täyttää GB/T 9978-1999:n kohdassa 5.2 määritellyt paineolosuhteet.
13.5.5 Mittaa ja kirjaa paine-ero suutinlevyn molemmilta puolilta, kaasun paine suutinlevyn edessä ja kaasun lämpötila putkessa mitattuna suutinlevyn takaa. Aikaväli ei saa olla yli 2 minuuttia. Laske kaasuvirtaus joka kerta GB/T 2624:n laskentakaavan mukaan.
5.6 Mittaa ja kirjaa ilmakehän paine testin aikana.
5.7 Venttiilin savuvuodon laskentakaava palonkestävyystestin aikana.

Edellinen:Mitkä ovat 3C-palopellin tarkastussäännöt?

Seuraava:Sumutykkien lähetys Tansaniaan

We use cookies to offer you a better browsing experience, analyze site traffic and personalize content. By using this site, you agree to our use of cookies. Privacy Policy

Reject Accept